Muokattu 20.12.2023
7 vinkkiä, joiden avulla onnistut perintösi suunnittelussa
Perintösuunnitelman avulla varmistat tahtosi toteutumisen kuolemasi jälkeen. Tässä artikkelissa annetaan 7 vinkkiä onnistuneeseen perintösuunnitteluun.
1. Aloita suunnittelu ajoissa
Suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Ensinnäkin oman tahdon pohtimiseen voi mennä aikaa, ja toisekseen tavoitteiden toteuttaminen voi vaatia selvitystyötä ja huolellista suunnittelua. Oma tahto ilmaistaan usein testamentilla, ja omaan tarkoitukseen tulee valita parhaiten sopiva testamenttityyppi. Tämän lisäksi muut määräykset ja sopimukset voivat vaikuttaa perintöön, jonka jätät. Osa niistä on yksin sinun käsissäsi, osan teet yhdessä muiden kanssa.
Omassa hallinnassa on esimerkiksi ennakkoperinnön antaminen ja omaisuuden siirtäminen perillisille lahjana. Muiden hallinnassa on puolestaan heidän omat testamenttinsa ja sopimuksensa, esimerkiksi lapsellasi saattaa olla avioehto puolisonsa kanssa.
“Vaikka lainsäädäntö pitää huolen siitä, että perintö ei jää jakamatta, ilman testamenttia oma tahtosi voi jäädä toteutumatta. Lainsäädäntö ei huomioi perinnön siirtymistä uusperheissä samalla tavalla kuin ydinperheissä”, toteaa juristi Seppo Mikkola.
Lue lisää erilaisista testamenttityypeistä
2. Mieti elämäntilannettasi ja sitä, mihin pyrit
Perintösuunnittelu kannattaa aloittaa kartoittamalla, millainen oma lähipiiri on tai tulee olemaan, mistä kaikesta omaisuus koostuu, ja mitä tavoittelee. Mikkola listaa apukysymyksiä, joilla saat perintösuunnittelun käyntiin:
Oletko perinnön jättäessäsi sinkku vai elätkö avo- tai avioliitossa? Onko sinulla lapsia? Jos sinulla on uusperhe, haluatko edellisen ja nykyisen avioliittosi lasten olevan yhdenvertaisia keskenään? Entä miten suhtaudut uuden puolisosi edellisen liiton lapsiin? Haluatko suosia jotakuta lakimääräistä perillistä tai ulkopuolista?
”Jokaisen meistä on tärkeää miettiä omaa perintösuunnitelmaa. Vasta sen jälkeen voit päättää, millaisen testamentin tarvitset. Ota myös huomioon, että elämäntilanteesi tai lainsäädäntö saattaa muuttua elämän varrella. Oma elämäntilanne kannattaa kartoittaa säännöllisin väliajoin”, Mikkola muistuttaa.
Lue lisää erilaisista testamenttityypeistä
3. Tunnista verotuksen sudenkuopat
Perinnön suunnitteluun sisältyy se, mitä kenellekin haluaa jättää, mutta myös kuinka paljon perintöveroa perilliset joutuvat maksamaan. Perintöveron välttely voi olla lainvastaista veronkiertoa tai laillista verosuunnittelua. Verohallintokin kannustaa ihmisiä huomaamaan, mitä vähennyksiä he saavat tehdä verotukseensa.
”Olisi hyvä, jos veronäkökulma ei ohjaisi liikaa päätöksentekoa. Tärkeintä olisi miettiä, miten koko perheen etu toteutuu parhaiten”, Mikkola muistuttaa.
Alle 20 000 euron perinnöt ovat saajilleen verovapaita. Jos perillisiä on paljon tai haluaa muistaa useita henkilöitä ja tahoja, perinnön voi jakaa niin monelle edunsaajalle, ettei juuri kukaan heistä maksa perintöveroja.
Verotuksen ennakointi voi olla yksi haasteellisimmista osista perintösuunnittelussa, sillä tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Mikkola antaa esimerkin, jossa pieni perintövero voi johtaa myöhemmin isoon lahjaveroon:
Aviopuolisot tekevät usein keskinäisiä hallintaoikeustestamentteja, jolloin leski saa elinikäisen hallintaoikeuden kuolleen puolison omaisuuteen. Näin halutaan turvata jälkeen jäävän puolison toimeentulo ja pienentää lasten perintöveroa. Puolison hallintaoikeus perittyyn omaisuuteen on rasite, joka pienentää omaisuuden arvoa sen uudelle omistajalle.
Aikuisten lasten kannalta elinikäinen hallintaoikeus voi kuitenkin osoittautua ongelmalliseksi. Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa vuosia pitkäaikaishoidossa oleva leski edelleen hallinnoi omaisuutta mutta ei enää kykene nauttimaan eikä päättämään siitä. Jos leski luopuisi hallintaoikeudesta, lapset saattaisivat saada maksettavakseen enemmän lahjaveroa kuin mitä aiemmin säästivät perintöverossa. Tällöin ratkaisu voisi jo alun perin olla määräaikainen hallintaoikeus.
4. Ennakoi perintöverojen maksukyky
Perintösuunnittelussa kannattaa myös ottaa huomioon, miten läheiset pystyvät maksamaan perintöverot perimästään omaisuudesta. Kiinteää omaisuutta kuten asuntoa voi olla markkinatilanteen takia vaikea myydä, tai sitten kesämökistä ei tunnesyistä haluta luopua.
”Henkivakuutuksesta saa kuolemantapauksessa korvausta, joka on parissa viikossa edunsaajan tilillä, jolloin sitä voi käyttää perintöverojen tai lainojen maksuun. Kun vakuutukseen on tehty edunsaajamääräys, korvaus ei kuulu kuolinpesään eivätkä varat siten altistu mahdollisille riidoille, joita pesänselvitykseen voi liittyä”, Mikkola kertoo.
Lue lisää henkivakuutuksen edunsaajan määräämisestä
5. Varaudu yllätyksiin perimysjärjestyksessä
Perinnön kulkeutuminen sukulaisten ja näiden puolisoiden kesken voi olla joskus ennalta arvaamatonta. Perinnön saattaakin saada henkilö, jolle menehtynyt ei sitä tarkoittanut.
”Jos aikuinen lapsesi kuolee ilman omia lapsia, perijäksi voi tulla lapsen puoliso. Usein luullaan, että lapsen avioehtosopimus estää omaisuuden ’valumisen’ suvun ulkopuolelle, mutta avioehto ei todellisuudessa katkaise miniän tai vävyn perintöoikeutta lapsesi jälkeen. Voit määrätä testamentissasi, kenelle perintö menee, jos ensisijainen perijäsi kuolee. Myös se voi olla yllätys, että jos edellisessä avioliitossasi syntynyt lapsesi kuolee ilman omia lapsia, omaa puolisoa tai testamenttia, lapsen sinulta perimä omaisuus menee ex-puolisollesi. Näihin tapauksiin voit varautua testamentilla”, Mikkola toteaa.
6. Ohjaa oikein nuorta perijää
Omaisuutta voi olla järkevää testamentata suoraan lapsenlapselle, sillä hyppäämällä osittain tai kokonaan sukupolven yli voi säästää perintöveroissa. Jos perintö menee ensin lapselle ja vuosia myöhemmin lapsenlapselle, perintöveroa maksetaan kahteen kertaan samasta omaisuudesta.
”Harva perinnönantaja kuitenkaan toivoo, että 18-vuotias nuori ryntää autokauppaan heti, kun on tullut täysi-ikäiseksi. Testamentin ehdolla voit vaikuttaa siihen, missä vaiheessa tai iässä lapsi saa vapauden käyttää rahoja haluamallaan tavalla. Voit esimerkiksi laittaa ehdon, että lapsenlapsi voi realisoida omaisuuden vasta täyttäessään 25 vuotta”, vinkkaa Mikkola.
Lue lisää testamentin tekemisestä
7. Jokaiseen tilanteeseen täydellistä ratkaisua ei ole
”Jokaiseen perheoikeudelliseen sopimukseen voi liittyä hyviä ja huonoja puolia. Yksi asiakirja ei välttämättä riitä perintösuunnitelmasi toteuttamiseen. Esimerkiksi avio-oikeudella leskelle tulevasta omaisuudesta ei mene veroa, mutta testamentilla saatavasta perinnöstä on verot maksettava. Usein tarvitaankin sekä avioehtoa että testamenttia”, Mikkola toteaa.
Jokin ratkaisu saattaa nyt olla paras mahdollinen, mutta jos perhesuhteissa tulee isoja muutoksia, joudutaan etsimään uusi toimivampi ratkaisu.
Lue lisää erilaisista testamenttityypeistä
Lue lisää testamentin tekemisestä
