Muokattu 16.12.2022

Kuolemasta puhuminen on helppoa – vai onko? 

Siihen nähden, että suurin osa suomalaisista kokee kuolemasta puhumisen helpoksi tai melko helpoksi, siitä vaietaan yllättävän perusteellisesti. Useissa parisuhteissa ei esimerkiksi koskaan ole keskusteltu toisen puolison kuoleman vaikutuksista yhteiseen talouteen. Lapsiperheissä toisen vanhemmista kuolemaan varaudutaan puolestaan keskimääräistä paremmin – ja syystä.

Kuolemasta puhumisen sanotaan olevan helppoa

Suomessa kuolee vuosittain noin 50 000 ihmistä, joista noin 8 000 on työikäisiä (Tilastokeskus, 2021). Onko kuolemasta helppo puhua? Kalevan tutkimuksen (2022) mukaan yli puolet suomalaisista (56 %) kokee, että omaan kuolemaan varautumisesta on helppo puhua. Läheisten kuolemasta on hieman vaikeampaa puhua; 40 % kokee sen helpoksi tai melko helpoksi. 

Yli 50-vuotiaat kokevat omasta tai läheisen kuolemasta puhumisen muita useammin helpoksi. Nuoret, alle 30-vuotiaat, puolestaan kokevat niistä molemmista keskustelemisen muita harvemmin helpoksi. 

Onko kuolema meille silti tabu?

Vaikka kuolemasta puhumista ei keskimäärin koeta kovin vaikeaksi, lähes 60 %:ssa parisuhteista ei ole koskaan keskusteltu siitä, miten toisen kuolema vaikuttaisi yhteiseen talouteen. Tämä tulos on linjassa sen kanssa, että lähes 60 %:ssa suomalaisista kotitalouksista ei ole tehty riskiarviota siitä, mitä toisen puolison kuolema taloudellisesti tarkoittaisi. 

Miksi kuolemasta ei sitten puhuta? ”Kuolema on meidän ajassamme näkymätön ja vieras. Nykyään kuollaan sairaaloissa, kun ennen kuoltiin kotona omaisten keskellä. Kuolema ei vain kerta kaikkiaan näy kulttuurissamme”, kuvailee henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Timo Laitinen. 

Varautuminen koetaan erityisen tärkeäksi lapsiperheissä 

Kalevan tutkimuksesta (2022) selviää, että lapsiperheissä kuolemaan varautumista pidetään tärkeämpänä kuin muissa väestöryhmissä. Lapsiperheissä toisen vanhemman kuolemaan liittyykin Timo Laitisen mukaan suurimmat riskit: ”Omaisuutta ei juuri ole ehtinyt kertyä, mutta puolisoilla on yhteiset asuntolainat ja elätettävänä pienet lapset. Silloin kannattaa miettiä, miten arjesta selvitään, jos tulotaso yllättäen putoaa.” 

Laitinen kannustaa miettimään, riittäisivätkö vain yhden vanhemman tulot pitämään esimerkiksi nykyisen asunnon, auton ja kesämökin – ylipäätään elintason. Puolisoiden tulee myös pohtia, onko yksin varaa maksaa lasten harrastukset ja koulutus. “Henkivakuutus on hyvä tapa varautua taloudellisesti arjessa pärjäämiseen”, Laitinen summaa. 

Omaan taloudelliseen tilanteeseen sopivaa henkivakuutuksen korvaussummaa voi arvioida asumiskustannusten määrällä, esimerkiksi vuokrien määrä vuodessa tai asuntolainan suuruus. Lisäksi on hyvä huomioida toisen puolison tulot ja parikymmentä tuhatta euroa lasta kohti.

Henkivakuutusyhtiö Kalevan YouGov Finlandilla teettämään sähköiseen kyselyyn vastasi 3.–6.10.2022 välisenä aikana 2011 suomalaista.