Ajankohtaista tietoa

Lisää etuja jäsenille: Kaupan päälle 2 000 euron Selviytymisturva

1.12.2015 / Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva lanseeraa joulukuun alussa lisäedun järjestöjäsenille. Kaikkiin 1.12.2015 alkaen otettuihin Primus- henki- ja tapaturmavakuutuksiin myönnetään veloitukseton 2000 euron Selviytymisturva.

Selviytymisturva on vain järjestöjäsenille ja heidän perheenjäsenilleen myönnettävän Primus- henki- ja tapaturmavakuutuksen ilmainen lisäetu. Jos pahin sattuu, 2 000 euron Selviytymisturva maksetaan vakuutetun kuolinpesälle tai edunsaajalle. Sen tarkoituksena on antaa turvaa välittömiin kuolemaan liittyviin kuluihin, kuten hautaus- ja perunkirjoituskuluihin.

– Selviytymisturva riittää pieniin muutoksen aiheuttamiin kuluihin. Henkivakuutus on syytä mitoittaa niin, että talous selviäisi ainakin vuoden ilman suurempia taloudellisia järjestelyitä, mikäli pahin tapahtuisi, toteaa Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan markkinointijohtaja Minna Mikkanen.

Kaleva myöntää järjestöjäsenille ja heidän perheenjäsenille tutkitusti Suomen edullisinta* henkivakuutusta. Järjestöjäsenen edut paranevat yhä, kun sekä henki- että tapaturmavakuutusten kattavuutta parannetaan veloituksettomalla Selviytymisturvalla.

– Nyt kannattaa tarkistaa, onko oma ja puolison henki- ja tapaturmavakuutus sekä lasten tapaturmavakuutukset ajan tasalla, kannustaa Mikkanen.

Selviytymisturva myönnetään kaikkiin uusiin Primus-vakuutuksiin, jotka alkavat tai joihin lisätään uusi turva 1.12.2015 alkaen. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva päättää kulloinkin voimassaolevan lisäedun määrän. Vuonna 2015 ja 2016 Selviytymisturvan määrä on 2 000 euroa.

Selviytymisturva lyhyesti:

  • Mikä? Primus-henki- ja tapaturmavakuutuksiin myönnettävä veloitukseton lisäetu kuoleman varalle.
  • Kenelle? Vain yhteistyöjärjestöjen jäsenille perheineen.
  • Milloin? Selviytymisturva-lisäetu 1.12.2015 alkaen.
  • Mistä lisätietoa? Selviytymisturva tulee automaattisesti voimaan vakuutuksen ottamisen yhteydessä, eikä edellytä asiakkailta mitään lisätoimia.

Lisätietoja: Teemu Jokela, aktuaarijohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, teemu.jokela@mandatumlife.fi Minna Mikkanen, markkinointijohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, minna.mikkanen@mandatumlife.fi

*Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä vertailu, 2013.

Kaleva, If ja Antero Mertaranta laittavat lapset liikkeelle

28.9.2015 / Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Lapset liikkuvat liian vähän jo päiväkodeissa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva ja If Vahinkovakuutusyhtiö haluavat kannustaa lapsia urheilun ohella myös perinteisiin pihaleikkeihin ja monipuolisiin liikuntamuotoihin.

Kaikenikäiset suomalaiset liikkuvat liian vähän. Erityisenä huolenaiheena on lasten liikkumattomuus, sillä liikunnalla on normaaliin kehitykseen suuri vaikutus. Liikunta edistää motoristen taitojen kehittymistä ja vähentää riskiä sairastua myöhemmin kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin tai tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Liikunta myös estää lasten syrjäytymistä ja parantaa henkistä hyvinvointia.

Paljon liikkuvan motoriikka on myös kehittyneempi ja lihaskunto parempi, mikä vähentää hyvin yleisten kaatumisten ja raajojen vääntymisten riskiä. Kalevan teettämän tutkimuksen (6/2014) mukaan yleisimpiä lasten tapaturmia ovatkin juuri kaatumiset, törmäämiset erilaisiin esteisiin, putoamiset sekä jalkojen ja käsien vääntymiset.

- Tutkimuksemme mukaan tärkein syy lasten tapaturmavakuutuksen ottamiseen on varmistaa lapselle helppo ja nopea pääsy lääkäriin. Kun vakuutus on kunnossa, on huolettomampaa kannustaa lasta urheilun harrastamiseen ja ulkona itsekseen puuhailuun, henkivakuutusyhtiö Kalevan markkinointijohtaja Minna Mikkanen toteaa.

Pallo on heitetty, liikutetaan lapsia yhdessä!

Vanhempien myönteisellä ja kannustavalla suhtautumisella lasten päivittäiseen liikkumiseen on suuri merkitys. Erityisesti kannustusta kaipaavat lapset, jotka eivät liiku urheiluharrastusten kautta. Monet kaipaavat inspiraatiota ja ideoita liikkumiseen.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva ja Vahinkovakuutusyhtiö If ovat päättäneet kampanjoimalla innoittaa lapsia liikkumaan. Lasten liikuntahetkiin on kampanjan aikana mahdollisuus saada Mertarannan ainutlaatuinen urheilullinen selostus. Tämä onnistuu lähettämällä video lapsesta leikkimässä puistossa, juoksentelemassa metsäpoluilla tai potkimassa palloa pihamaalla. Kampanjalla halutaan nostaa tavallisen liikunnan arvostusta kilpaurheilun ohella.

Urheiluselostajana ja juontajana paremmin tunnettu Antero Mertaranta on koulutukseltaan opettaja, ja lasten hyvinvointi on hänellekin tärkeä asia

- Liikunta on hyväksi kaikille lapsille, eikä sen tarvitse aina olla totista kilpailua. Kaikenlainen leikki ja touhuaminen on hyväksi. Selostaja-opettajan sydäntä lämmittää tällainen erilainen selostuskeikka, Mertaranta sanoo.

Katso osallistumisohjeet tästä.

Lisätietoja: Minna Mikkanen, markkinointijohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, p. 050 536 4688, minna.mikkanen@mandatumlife.fi Heidi Ristilä, tiedottaja, If, p. 050 424 1662, heidi.ristila@if.fi

Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Viime vuonna Kaleva täytti 140 vuotta. Yhteistyössä Sammon tytäryhtiön If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa Kaleva on erikoistunut tuottamaan henki- ja tapaturmavakuutuksia yhtiöiden yhteistyösopimuksen piirissä olevien toimihenkilö- ja palkansaajajärjestöjen jäsenille. henkivakuutuskuntoon.fi kalevavakuutus.fi lapsenturva.fi

If vakuuttaa kaiken, mikä on elämässä arvokasta: ihmiset, eläimet, kodit, autot ja paljon muuta. Autamme myös yrityksiä turvaamaan toimintansa silloin, kun vahinko sattuu. 6 800 ammattitaitoista työntekijäämme huolehtivat, että 3,6 miljoonaa asiakastamme Pohjoismaissa ja Baltiassa saavat tarvitsemaansa apua ja oikeanlaista turvaa – jos jotain sattuisi tapahtumaan. If kuuluu Sampo-konserniin.

Kaleva kysyi: Kaverit ja koulu lasten liikunnan tärkeitä innoittajia

7.8.2015 / Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Vakuutusyhtiö Kaleva kysyi lapsilta yleisurheilun Kalevan Kisoissa, mikä heitä parhaiten innostaa liikkumaan aktiivisesti. Kaleva on lähes koko 140-vuotisen historiansa ajan kannustanut lapsia ja nuoria liikkumaan. Myös Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on lisätä lasten liikunnallisuutta. Välitunteja halutaan saada aktiivisemmiksi ja koulumatkoja kannustetaan kulkemaan jalkaisin tai pyörällä. Kuulostaa hyvältä, mutta mitä lapset itse ajattelevat näistä toimista?

Lapsena luodaan pohja koko elämän kestävälle liikunnallisuudelle ja terveille elämäntavoille. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan yli puolet lapsista ja nuorista liikkuu liian vähän, alle tunnin päivässä. Suomen hallituksen liikuntapoliittiset linjaukset joutuivat kovaan testiin Porin Kalevan Kisoissa, kun lapset ottivat itse kantaa liikunnan edistämiseen. Haastatteluihin osallistui toistakymmentä 8-15 -vuotiasta lasta.

Liikkuva koulu -ohjelma sai positiivista palautetta. Alakouluikäiset vastaajat sanoivat ulkovälituntien olevan hyvä asia ja liikuntaan kannustaminen koettiin mukavana. Kaikki tosin kertoivat liikkuvansa enemmän vapaa-ajalla kuin koulussa. Mitä lapset sitten tarvitsevat, jotta voisivat liikkua enemmän?

Paljon harrastavat lapset sanoivat tarvitsevansa enemmän harjoitusten ulkopuolista aikaa. Ne lapset, joille liikkumista ei tule harrastuksen kautta, tarvitsevat inspiraatiota ja ideoita. On tärkeä löytää jokin oma juttu, josta nauttii. Hyvän ja helpon ratkaisun kiteytti eräs 11-vuotias tyttö: "Helpoiten kaverin saa liikkumaan pyytämällä mukaan."

- Lasten ja nuorten aktivointi liikuntaan parantaa hyvinvointia, lisää lasten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ehkäisee syrjäytymistä. Yksi tapa kannustaa on lapsille suunnattu vapaaehtoinen tapaturmavakuutuksemme, joka korvaa myös aktiivisessa urheiluharrastuksessa syntyneitä tapaturmia, johtaja Minna Mikkanen henkivakuutusyhtiö Kalevasta sanoo.

Lisää liikuntapaikkoja

Jos lapset itse pääsisivät päättäjien paikalle ison rahatukun kanssa, he rakentaisivat rutkasti lisää liikuntapaikkoja. Lisää liikuntahalleja, lähiliikuntapaikkoja ja tekonurmia. Yksi haastateltu rakentaisi liikuntahallin, jossa olisi ihan kaikkea, kiipeilyseiniä ja pomppujuttuja. Monet nykyiset liikuntapaikat koettiin huonokuntoisiksi tai sijainniltaan liian kaukana oleviksi.

Tärkeäksi koettiin myös, että kaikilla olisi mahdollisuus harrastaa sitä mitä haluaa. Ettei harrastus olisi liian kallis tai vaikean matkan päässä. Mutta edullisempiakin ratkaisuja lapset löysivät helposti - kouluihin voisi hankkia enemmän palloja, mailoja ja hyppynaruja. Ja välitunneilla joku voisi kertoa asiantuntevasti, miten uusia lajeja pelataan.

Hallitusohjelman kohta "Nostetaan lasten ja nuorten henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin tasoa" voidaan toteuttaa lapsia kuulemalla.

Kaleva on Suomen Urheiluliiton (SUL) pitkäaikainen yhteistyökumppani. Kalevan Kisat järjestettiin tänä vuonna Porissa. Siellä Kaleva kutsui lapsia kisavieraikseen.

Lisätietoja: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva johtaja Minna Mikkanen p. 050 536 4688, minna.mikkanen@mandatumlife.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö. 140-vuotias Kaleva on erikoistunut vakuuttamaan yhteistyösopimusten piirissä olevien toimihenkilö- ja palkansaajajärjestöjen jäseniä perheineen. Kaleva oli Porissa tänä vuonna pidettävien Kalevan kisojen pääyhteistyökumppani.

Kaleva kannustaa lapsia liikkumaan

30.7.2015 / Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Kesällä vapaa-aika ja ulkoleikit altistavat lapsia tapaturmille, kun lapsilla on aikaa osallistua liikuntaleireille, leikkiä pihalla ja harjoitella uudelleen talven aikana unohtuneet taidot trampoliinilla, pyöräilyssä ja skeittilaudoilla.

Lasten liikunnan myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin mittavia. Terve koululainen (TEKO) -hankkeen mukaan liikehallintakyvyt ja motoriset taidot auttavat joukkuepeleissä ja liikuttaessa hankalilla alustoilla. Monipuolinen liikunta lapsuudessa suojaa tapaturmilta myös myöhemmällä iällä. Lihakset ja luusto vahvistuvat, koordinaatiokyky paranee.

Joka vuosi suomalaiset yleisurheiluseurat tavoittelevat kiinnitystä hopeiseen Kalevan Maljaan. 1900-luvun alussa maljaan kaiverrettu teksti "Ruumiillinen ja taloudellinen hyvinvointi päämäärämme" on yhä ajankohtainen.

- Maljan tarkoituksena oli ja on edelleen kannustaa nuoria ylläpitämään kuntoaan liikkumalla ja urheilemalla. Toki kolikon kääntöpuoli on se, että aktiivinen liikunta tuo tullessaan lisääntyvät tapaturmat ja rasitusvammat, sanoo Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimitusjohtaja Paula Salonen.

Suurin osa lasten tapaturmista sattuu kodissa ja sen lähiympäristössä. Kalevan teettämän tutkimuksen (6/2014) mukaan yleisimpiä lasten tapaturmia ovat kaatumiset, törmäämiset erilaisiin esteisiin, putoamiset sekä jalkojen ja käsien vääntymiset. TEKO-hankkeen tilastoista ilmenee, että Suomessa sattuu vuosittain noin 350 000 liikuntatapaturmaa, joista 26 % kohdistuu nilkkaan ja 17 % polviin.

- Tutkimuksemme mukaan tärkein syy lasten tapaturmavakuutuksen ottamiseen on varmistaa lapselle helppo ja nopea pääsy lääkäriin. Lapsille suunnattu vapaaehtoinen tapaturmavakuutuksemme kattaa myös aktiivisessa urheiluharrastuksessa syntyneet tapaturmat, johtaja Minna Mikkanen Kalevasta sanoo.

Lasten ja nuorten liikkuminen parantaa hyvinvointia, lisää lasten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ehkäisee syrjäytymistä. Siksi Vakuutusyhtiö Kaleva aktivoi lapsia ja nuoria myös tämän kesän Kalevan Kisoissa, jotka pidetään Porissa 30.7.-2.8.2015.

- Lapset ovat kisoissa keskipisteenä. Paikallisseurojen nuoret yleisurheilijat toimivat Kalevan esiurheilijoina avaamalla lajien finaaleja. Lisäksi luvassa on muun muassa vapaalippuja lapsille huoltajineen, huippu-urheilijatapaamisia ja kisamuistojen kuvauksia, Mikkanen kertoo.

Lisätietoja: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva johtaja Minna Mikkanen, p. 050 536 4688, minna.mikkanen@mandatumlife.fi toimitusjohtaja Paula Salonen, p. 050-424 4280, paula.salonen@mandatumlife.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö. 140-vuotias Kaleva on erikoistunut vakuuttamaan yhteistyösopimusten piirissä olevien toimihenkilö- ja palkansaajajärjestöjen jäseniä perheineen. Kaleva on Porissa tänä vuonna pidettävien Kalevan kisojen pääyhteistyökumppani.

Kaleva selvitti: Tällä summalla suomalaiset uskovat selviävänsä taloudellisesti puolison kuolemasta

3.7.2015 / Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Ifin henkivakuutuskumppani Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva selvitti*, miten suomalaisissa perheissä uskotaan taloudelliseen pärjäämiseen, jos vain toinen puoliso päätyy huolehtimaan perheen kaikista kuluista.

11 000 euroa on summa, jolla suomalaiset* arvioivat selviävänsä taloudellisesti vuoden ajan ilman samassa kotitaloudessa asuvan puolison tuloja.

– Summa kuulostaa todella pieneltä. Sopivan henkivakuutusturvan laskemisessa nyrkkisääntönä pidetään summaa, joka saadaan, kun lasketaan yhteen vakuutetun vuoden tulot, kotitalouden yhteisvastuulliset velat sekä 20 000 euroa jokaista kotona asuvaa lasta kohden. Laskutoimituksen tulokseksi saatavalla summalla perhe selviäisi taloudellisista velvoitteistaan ensimmäisen vuoden ilman suurempia järjestelyitä”, laskee Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan markkinointijohtaja Minna Mikkanen.

Vain joka viides kyselyyn vastaajista uskoo pystyvänsä pitämään talouden pystyssä ilman lisärahaa. Lähes yhtä suuri joukko ei osaa arvioida summaa, jolla he pärjäisivät vuoden ajan.

– Tilanne, jossa perhe joutuu hoitamaan kaikki menonsa yhden aikuisen tilipussista, voi johtua muun muassa puolison äkillisestä kuolemasta, Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimitusjohtaja Paula Salonen toteaa.

Lapsiperheissä tarvittava kertasumma arvioidaan keskiarvoa korkeammaksi: 14 000 euroa on lapsiperheiden arvion mukaan riittävä summa vuodeksi.

– Erityisesti lapsiperheissä henkivakuutuksella voi olla suuri merkitys kuoleman osuessa kohdalle. Lapsiperheiden menot ovat usein suuret, ja yhden vanhemman maksukyky voi loppua kesken, Salonen muistuttaa.

– Tapaturma, onnettomuus tai sairaus voi aiheuttaa myös työkyvyttömyyden, jolloin työnantaja ei enää tule maksamaan palkkaa. Henkivakuutuksen lisäksi on tärkeää huolehtia myös muusta henkilövakuutusturvasta, opastaa Ifin henkilövakuutusten johtaja Tero Hoikkala.

Laina kasvattaa vuoden ajaksi riittävän summan määrää

Vain 16 % niistä talouksista, joilla on lainaa, uskoo selviävänsä vuoden ajan ilman toisen puolison tuloja korvaavaa rahallista tukea. Niillä, joilla ei ole lainaa, noin kolmasosa ajattelee samoin.

– Lapsiperheet nousevat tärkeäksi ryhmäksi myös tämän tuloksen kannalta, koska heillä on usein myös paljon lainaa esimerkiksi perheelle sopivan asunnon hankinnasta, Salonen toteaa.

Joka kolmas kyselyyn vastaajista ei ole edes pohtinut, miten perhe selviäisi tilanteessa, jossa puolison tulot yhtäkkiä menetettäisiin. Noin neljäsosa kokee varautuneensa mahdolliseen puolison tulojen menetykseen jotenkin. 42 % vastaajista kertoo, että asia on jäänyt pohdinnan tasolle, eikä mitään varautumistoimia ole tehty.

Henkivakuuttaminen ei ole Suomessa yleistä, vaikka lainan ja lasten kannalta voisi toivoa toisin

Kyselyyn vastanneista 42 % on sellaisia, joiden taloudessa kummallakaan aikuisella ei ole henkivakuutusta. Joka kolmannessa taloudessa molemmilla on henkivakuutus. 42 %:lla kyselyyn vastanneista on oma henkivakuutus.

Lainaa omaavistakin henkilöistä 41 % on sellaisia, joissa kummallakaan aikuisella ei ole henkivakuutusta. Tosin yli 100 000 euroa lainaa omaavista näiden vastaajien osuus on enää viidesosa.

Kyselyyn vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka paljon he olisivat valmiita maksamaan henkivakuutuksesta. Keskimääräiseksi summaksi muodostui 10 euroa kuukaudessa.

– Henkivakuutuksen hintaan vaikuttaa yleensä vakuutetun ikä ja turvasumma sekä Kalevassa lisäksi hintaa alentavana tekijänä järjestön jäsenyys. Tuolla 10 euron kuukausimaksulla esimerkiksi 35-vuotias saisi Kalevasta 85 000–145 000 euron henkivakuutuksen yhteistyöjärjestöstä riippuen, toteaa Mikkanen.

– Monilla menee kymppi kuussa paljon turhempiin asioihin kuin tulevaisuuden turvaamiseen. Kannattaa siis sijoittaa pienetkin summat oikein, Mikkanen vinkkaa.

* Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan teettämään kyselytutkimukseen osallistui 1 004 henkilöä. Vastaajajoukko edustaa täysi-ikäisiä suomalaisia parisuhteessa eläviä. Vastaajajoukko painotettiin 18–74-vuotiasta väestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja kotipaikan mukaan. Tutkimus toteutettiin sähköisesti kesäkuussa 2015. Kyselyn toteutti Kalevan toimeksiannosta YouGov Finland.

Lisätietoja: Minna Mikkanen, markkinointijohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, p. 050 536 4688, minna.mikkanen@mandatumlife.fi. Riikka Rytilahti, tiedottaja, If, p. 050 424 4223, riikka.rytilahti@if.fi

Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Viime vuonna Kaleva täytti 140 vuotta. Yhteistyössä Sammon tytäryhtiön If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa Kaleva on erikoistunut tuottamaan henki- ja tapaturmavakuutuksia yhtiöiden yhteistyösopimuksen piirissä olevien toimihenkilö- ja palkansaajajärjestöjen jäsenille. www.henkivakuutuskuntoon.fi www.kalevavakuutus.fi

If vakuuttaa kaiken, mikä on elämässä arvokasta: ihmiset, eläimet, kodit, autot ja paljon muuta. Autamme myös yrityksiä turvaamaan toimintansa silloin, kun vahinko sattuu. 6 800 ammattitaitoista työntekijäämme huolehtivat, että 3,6 miljoonaa asiakastamme Pohjoismaissa ja Baltiassa saavat tarvitsemaansa apua ja oikeanlaista turvaa – jos jotain sattuisi tapahtumaan. If kuuluu Sampo-konserniin.

Tutkimus: Yli kolmannes suomalaisista olisi taloudellisessa ahdingossa puolison kuoltua

15.6.2015 / Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Ifin henkivakuutuskumppani Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva selvitti*, miten suomalaisissa perheissä uskotaan taloudelliseen pärjäämiseen, jos vain toinen puoliso päätyy huolehtimaan perheen kaikista kuluista.

Lähes viidesosa (18 %) suomalaisista katsoo perheensä toimeentulon olevan täysin tai merkittävästi puolisonsa tulojen varassa. Joka toisessa (58 %) parisuhteessa koetaan kuitenkin, että menot hoidetaan aika lailla puoliksi.

36 % kyselyyn vastanneista miehistä kokee, että perheen menot katetaan pääasiassa tai kokonaan hänen tuloillaan. Naisvastaajista tätä mieltä oli puolet vähemmän: 18 %.

– Erityisesti perheissä, joissa parisuhteen toinen osapuoli maksaa lähes puolet, saati sitten valtaosan talouden menoista, olisi hyvä herätä pohtimaan, miten hänen mahdollisen menehtymisensä jälkeen perhe tulee taloudellisesti toimeen, herättelee Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimitusjohtaja Paula Salonen.

Tutkimustulosten perusteella reilu kolmannes (37 %) parisuhteessa elävistä ei selviäisi taloudellisesti tai joutuisi suuriin vaikeuksiin, jos puolison tulot yhtäkkiä menetettäisiin. Vain joka kuudes (16 %) vastaajista kokee, että puolison tulojen menetyksellä ei olisi suurta vaikutusta perheen taloudelliseen toimeentuloon.

– Henkivakuutus on hyvä suoja tällaisia tilanteita varten. Suruaikana elämä voi olla piirun verran helpompaa, jos ensimmäisenä ei tarvitse huolehtia raha-asioista, Salonen kertoo.

Riski on suurin lapsiperheissä ja velallisissa talouksissa

Kyselyyn vastanneista lapsiperheiden edustajista 42 % uskoo, ettei selviäisi puolison kuoleman jälkeen taloudellisesti tai joutuisi vähintään suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.

Tutkimuksen mukaan lainaa omaavista talouksista 43 % ei selviäisi taloudellisesti tai joutuisi suuriin vaikeuksiin. Niistä, joilla ei ole lainoja, vastaava osuus on 24 %.

Kuinka suuri osa uskoo selviävänsä ainakin puoli vuotta taloudellisesti?

Reilu kolmasosa (35 %) kyselyyn vastanneista uskoo selviävänsä korkeintaan puoli vuotta ilman uusia tuloja tai apua muualta, jos puolison tulot yhtäkkiä menetettäisiin. Naisista 41 % on tätä mieltä ja miehistä 30 %.

54 % heistä, joiden taloudessa menot hoidetaan kokonaan tai pääasiassa puolison tuloilla, kokee, että selviäisi korkeintaan puoli vuotta ilman uusia tuloja tai apua muualta.

– Tämä tulos yllätti. Luulisi, että juuri näissä perheissä huoli pärjäämisestä olisi suurinta, Salonen kummastelee.

Menot eivät pienene välittömästi kuoleman kohdatessa

Kuoleman kohdatessa menot yleensä kasvavat hetkellisesti muun muassa perintöverojen, kuolemaan liittyvien menojen sekä oman arjen järjestelyyn liittyvien kuluerien takia. Henkivakuutuksen ansiosta elintason pystyy säilyttämään samalla tasolla, jolla se oli ennen surun hetkeä.

– Tutkimustulosten mukaan lähes puolet (42 %) pariskunnista on sellaisia, joissa kummallakaan ei ole henkivakuutusta, vaikka toimeentulo on pitkälti riippuvainen toisen tuloista. Mielestäni tilanne on huolestuttava, ja toimentuloon olisi hyvä varautua nykyistä paremmin, toteaa Kalevan markkinointijohtaja Minna Mikkanen.

– Perhe voi joutua taloudelliseen ahdinkoon myös silloin, kun perheen tulot putoavat pysyvän vammautumisen tai työkyvyttömyyden vuoksi. Onkin tärkeää, että henkivakuutuksen lisäksi huolehditaan myös muusta henkilövakuutusturvasta. Ifin henkilövakuutuksella voi kattaa myös tällaisten vahinkojen aiheuttamia pysyviä ja vakavia seurauksia, Ifin henkilövakuutusten johtaja Tero Hoikkala toteaa.

* Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan teettämään kyselytutkimukseen osallistui 1 004 henkilöä. Vastaajajoukko edustaa täysi-ikäisiä suomalaisia parisuhteessa eläviä. Vastaajajoukko painotettiin 18–74-vuotiasta väestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja kotipaikan mukaan. Tutkimus toteutettiin sähköisesti kesäkuussa 2015. Kyselyn toteutti Kalevan toimeksiannosta YouGov Finland.

Lisätietoja: Minna Mikkanen, markkinointijohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, p. 050 536 4688, minna.mikkanen@mandatumlife.fi Riikka Rytilahti, tiedottaja, If Vahinkovakuutusyhtiö, p. 050 424 4223, riikka.rytilahti@if.fi

Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Viime vuonna Kaleva täytti 140 vuotta. Yhteistyössä Sammon tytäryhtiön If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa Kaleva on erikoistunut tuottamaan henki- ja tapaturmavakuutuksia yhtiöiden yhteistyösopimuksen piirissä olevien toimihenkilö- ja palkansaajajärjestöjen jäsenille. www.henkivakuutuskuntoon.fi www.kalevavakuutus.fi

If vakuuttaa kaiken, mikä on elämässä arvokasta: ihmiset, eläimet, kodit, autot ja paljon muuta. Autamme myös yrityksiä turvaamaan toimintansa silloin, kun vahinko sattuu. 6 800 ammattitaitoista työntekijäämme huolehtivat, että 3,6 miljoonaa asiakastamme Pohjoismaissa ja Baltiassa saavat tarvitsemaansa apua ja oikeanlaista turvaa – jos jotain sattuisi tapahtumaan. If kuuluu Sampo-konserniin.

Lapsille sattuvien tapaturmien riski vaihtelee vuodenajasta toiseen

28.4.2015 / If Vahinkovakuutusyhtiö

Lapsiperheissä kaivetaan kevään edetessä esiin polkupyörät, potkulaudat, trampoliinit ja muut lasten liikuntavälineet. Kesä ja talvilomaviikot ovat lasten tapaturmille tavallista alttiimpaa aikaa, koska vapaa-ajan lisääntyessä myös loukkaantumisriski kasvaa.

– Suurin osa lasten tapaturmista sattuu kotona ja sen lähiympäristössä. Urheiluharrastuksissa sattuvat tapaturmat yleistyvät teini-iässä, valottaa Ifin henkilövahinkojen korvausasiantuntija Anne Koivisto.

Talvella toppavaatteet ja pehmeä lumi ehkäisevät haavojen ja ruhjeiden syntymistä. Kesällä puolestaan lyhythihaisissa ja -lahkeisissa vaatteissa peuhatessa ja leikkiessä esimerkiksi asvaltti-ihottuma on yleinen vamma kompuroinnin seurauksena. Kesäaikaan voi sattua erityisen kivuliaita luunmurtumia ja hammasvammoja esimerkiksi rullalautailussa tai trampoliinilla hyppiessä.

Yleisimpiä lasten tapaturmia* ovat kaatumiset, johonkin esineeseen tai esteeseen itsensä satuttaminen, jonkin kehonosan vääntyminen ja putoaminen.

Lapset ilmestyvät pyöräteille talven jälkeen

Keväällä monet lapset kulkevat koulumatkat polkupyörällä esimerkiksi julkisten kulkuvälineiden sijaan. Talvitauon jälkeen pyöräilyyn tottumattomat koululaiset saattavat poukkoilla liikenteen seassa odottamattomalla tavalla. Aikuisten on hyvä pysyä valppaana pyöräteillä, jotta lasten yllättäviä liikkeitä ehtii ennakoida, ja kolareilta vältytään.

– Liikennesäännöt eivät ole välttämättä ensimmäisenä lasten mielessä, jos esimerkiksi suojatien toisessa päässä näkyy kavereita tai jotain muuta kiinnostavaa, Koivisto arvelee.

Lapsille koulumatkalla sattuvat onnettomuudet kuuluvat kotikunnan tai -kaupungin vastuulle, jos vahinkoon ei liity ajoneuvoa. Vapaaehtoinen lapsen tapaturmavakuutus tuo turvaa vapaa-ajalle ja isompien vahinkojen varalta. Vanhemmat voivat opastaa lapsiaan pyörätiekäyttäytymiseen ja pyöräillä yhdessä jälkikasvun kanssa reitin kouluun ainakin aluksi.

– Pyöräilykypärä on halpa henkivakuutus, sillä se suojaa tehokkaasti päätä kaatuessa. Kypärällä on valtavan suuri merkitys pää- ja aivovammojen ehkäisyssä, Koivisto kertoo.

Tutustu Lapsen Primus -tapaturmavakuutukseen, joka maksaa noin 3 €/kk. Se on voimassa aina ja kaikkialla, ilman omavastuuta.

*Ifin ja Keskinäisen Vakuutusyhtiö Kalevan kyselytutkimus, kesäkuu 2014.

Lisätietoja: Anne Koivisto, henkilövahinkojen korvausasiantuntija, If, p. 050 364 3626, anne.koivisto@if.fi Riikka Rytilahti, If, tiedottaja, p. 050 424 4223, riikka.rytilahti@if.fi lapsenturva.fi

If vakuuttaa kaiken, mikä on elämässä arvokasta: ihmiset, eläimet, kodit, autot ja paljon muuta. Autamme myös yrityksiä turvaamaan toimintansa silloin, kun vahinko sattuu. 6 800 ammattitaitoista työntekijäämme huolehtivat, että 3,6 miljoonaa asiakastamme Pohjoismaissa ja Baltiassa saavat tarvitsemaansa apua ja oikeanlaista turvaa – jos jotain sattuisi tapahtumaan. If kuuluu Sampo-konserniin.

Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Yhteistyössä Sammon tytäryhtiön If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa Kaleva on erikoistunut tuottamaan henki- ja tapaturmavakuutuksia yhtiöiden yhteistyösopimuksen piirissä olevien toimihenkilö- ja palkansaajajärjestöjen jäsenille. Lue lisää lapsen tapaturmavakuutuksesta: www.lapsenturva.fi

Suomen vanhin henkivakuuttaja täyttää tänään 140 vuotta

1.12.2014 / Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Henkivakuutuksella on ollut merkitystä naimamarkkinoilla Suomessa: yli sata vuotta sitten hyvän aviomiehen ominaisuuksiin kuului henkivakuutus. Suomen vanhin henkivakuuttaja Kaleva tuntee suomalaisten henkivakuutusasiat jo 140 vuoden ajalta.

1800-luvulla ja 1900-luvun alussa henkivakuutuksen ottaminen oli suosittua varakkaiden ihmisten keskuudessa. Työläisillä ja köyhälistöllä ei ollut varaa henkivakuutuksiin. Hyvän aviomiehen ominaisuuksiin kuului, että hänellä oli henkivakuutus kuoleman varalta. Sillä perheen taloudellinen hyvinvointi pystyttiin takamaan, vaikka perheenisästä aika jättäisi.

- Kulkutaudit, keuhkotaudit ja influenssaepidemiat olivat yleisimpiä kuolinsyitä 1800-luvun lopussa, kun Kaleva aloitti toimintansa. Yleisimmät kuolinsyyt ovat muuttuneet 140 vuoden aikana. Monet taudit, kuten tuberkuloosi, on saatu kukistettua Suomesta kokonaan, tai niihin on kehitetty lääkkeitä. Nykyään verisuonitaudit ja syövät aiheuttavat eniten kuolemia ihmisten keskuudessa, kertoo Kalevan toimitusjohtaja Paula Salonen.

- Nyt henkivakuuttaminen ei ole pelkästään varakkaiden herkkua. Vakuutusalan kehitys ja kilpailu ovat muodostaneet henkivakuutusten hinnat sellaisiksi, että lähes kaikilla pitäisi olla varaa vakuuttaa henkensä, Salonen jatkaa.

Suomalaiset ovat henkivakuuttaneet itsensä huonosti

Vain kolmasosalla työikäisistä suomalaisista on henkivakuutus. Kuolemaan liittyy myös pelkoa, joka on yleistä erityisesti lapsiperheissä.

- Vaikka sosiaaliturva on Suomessa todella hyvällä tasolla, sen antama turva ei ulotu kuolemantilanteisiin. Erityisesti lapsiperheissä on hyvä olla jokin turva siltä varalta, että taloutta pyörittää yhtäkkiä kahden vanhemman sijasta vain yksi, Salonen jatkaa.

Kalevan elokuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan* lähes kolmasosa (31 %) vastaajista, joilla on puoliso, pelkää puolisonsa kuolemaa. Myös vastaajat, joiden perheessä on nuoria lapsia, pelkäävät puolisonsa kuolemaa enemmän kuin ne, joilla ei ole vielä lapsia tai lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa.

Kuolemanpelko vähenee, jos kuoleman varalle on tehty valmisteluja, joten henkivakuutuksen ottaminen voisi keventää mieltä. Yli puolet suomalaisista ei ole tehnyt mitään valmisteluja kuolemansa varalle, joista yhdeksi voi laskea henkivakuutuksen ottamisen.

* Kalevan teettämään kyselytutkimukseen osallistui 1 006 henkilöä. Vastaajajoukko painotettiin 18–74-vuotiasta väestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja kotipaikan mukaan. Tutkimus toteutettiin sähköisesti elokuussa 2014. Kyselyn toteutti Kalevan toimeksiannosta YouGov Finland.

Lisätietoja:

Paula Salonen, toimitusjohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, p. 050 424 4280, paula.salonen@mandatumlife.fi Riikka Rytilahti, tiedottaja, If, p. 050 424 4223, riikka.rytilahti@if.fi

Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Tänä vuonna Kaleva täyttää 140 vuotta. Yhteistyössä Sammon tytäryhtiön If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa Kaleva on erikoistunut tuottamaan henki- ja tapaturmavakuutuksia. Kaleva on ollut pitkään järjestöjen vahva kumppani, ja pitkäjänteisen yhteistyön seurauksena Kaleva tarjoaa yli 80 ammattiliiton ja järjestön jäsenille jopa 60 prosenttia edullisemman henki- ja tapaturmavakuutuksen kuin muut vakuutusyhtiöt.

henkivakuutuskuntoon.fi

Ryhmäsampo Primus on nyt Primus

15.11.2014 / Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Kalevan Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen nimi uudistui 15.11.2014 Primukseksi. Vakuutukseen ei tule muutoksia, sen sisältö ja ehdot pysyvät ennallaan.

- Ryhmäsampo Primus -nimi on koettu vaikeaksi niin myynnissä kuin muussakin viestinnässä. Primus-tuotenimellä haluamme tuoda esiin tuotteen erinomaisuutta ja hinta-laatusuhdetta. Testasimme eri nimivaihtoehtoja laajalla testiryhmällä, joka koostui nykyisistä asiakkaista sekä potentiaalisista Primus-järjestöasiakkaista. Primus sai parhaat arviot, koska se on lyhyt ja ytimekäs, kuvaa vakuutuksen erinomaisuutta ja antaa siitä luotettavan kuvan, sanoo Kalevan markkinointijohtaja Minna Mikkanen.

Primus on tutkitusti* Suomen edullisin henkivakuutus, jonka Ifin ja Kalevan yhteistyöjärjestöjen jäsenet voivat hankkia itselleen ja puolisolleen. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

*Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013.

Lisätietoja

Minna Mikkanen, markkinointijohtaja, Kaleva, p. 050 536 4688, minna.mikkanen@mandatumlife.fi

Niina Juurakko, markkinointipäällikkö, Kaleva, p. 050 5857382, niina.juurakko@mandatumlife.fi

Tutkimus: Lapsiperheissä pelätään omaa tai puolison kuolemaa

22.9.2014 / Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva tutki* suomalaisten mielipiteitä kuolemasta ja kuolemaan varautumisesta. Taloudellisen varautumisen ja perinnön merkitys korostuvat lapsiperheissä, koska niissä on yleensä paljon velkaa, joka saattaa jäädä vain toisen vanhemman maksettavaksi. Suomalaisten joukossa kuolemaan varautuminen ei kuitenkaan ole kovin yleistä.

Lapsiperheessä toisen vanhemman kuolema voi olla taloudellisesti raskas suuren surun lisäksi.

- Ennen perheen perustamista ihmiset eivät ajattele kuolemaa ja siihen varautumista, mutta perhettä perustaessa olisi tärkeä miettiä, miten perhe selviää taloudellisesti, jos toinen vanhemmista ei enää ole mukana pyörittämässä arkea, Keskinäisen Vakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Paula Salonen kertoo.

Perheen vaikutus kuolemaan suhtautumiseen ja kuolemaan varautumiseen nousi esiin kyselyn tuloksissa. Lähes kolmasosa (31 %) vastaajista, joilla on puoliso, pelkää puolisonsa kuolemaa. Myös vastaajat, joiden perheessä on nuoria lapsia, pelkäävät puolisonsa kuolemaa enemmän kuin ne, joilla ei ole vielä lapsia tai lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa.

Suomalaisten kuolemanpelko vaihtelee perhetaustan lisäksi myös ikäryhmittäin. 17 % kyselyyn vastaajista pelkää omaa kuolemaansa. Mitä nuorempi on, sitä enemmän pelkää kuolemaa. Alle 35-vuotiaista vastaajista 26 % pelkää kuolemaa, kun taas yli 55-vuotiaista vastaajista 10 % pelkää kuolemaa. Mahdolliset kivut, omaisten kohtaama suru ja toivotunlaisen elämän elämättä jääminen ovat yleisimmät syyt kuolemanpelolle.

Yli puolet suomalaisista ei ole varautunut kuolemaan

Kuolemanpelko vähenee, jos kuoleman varalle on tehty valmisteluja. Suomalaisista 52 % ei ole tehnyt mitään valmisteluja kuolemansa varalle. Hautaamistavan on ohjeistanut 19 % vastaajista ja 18 % on ottanut henkivakuutuksen. Hautaus- tai tuhkauspaikan on päättänyt 14 % vastaajista ja 10 % on tehnyt testamentin.

- Henkivakuutus on yksi esimerkki kuolemaan varautumisesta. Henkivakuutuksen ottaminen ei ole Suomessa kovin yleistä, mikä on harmillinen etenkin lapsiperheiden arjen jatkuvuuden takaamisen kannalta, jos toinen vanhemmista kuolee, Salonen korostaa.

Henkivakuutus hankitaan useimmin siksi, että perhe voisi elää jonkin aikaa ilman taloudellisia huolia puolison kuoleman jälkeen. Tätä mieltä oli 70 % kyselyyn vastaajista. Talouksissa, joissa asuu lapsia, henkivakuutuksen ottaminen on selvästi tavallista yleisempää. Tällaisista talouksista noin puolet on sellaisia, joissa vähintään jommallakummalla aikuisella on henkivakuutus.

Kuolemanpelko vähenee myös silloin, jos pystyy puhumaan kuolemasta. 53 % mielestä kuolemaan liittyvistä asioista on helppo puhua. Sukupuolen mukaan ei ole huomattavia suuria eroja puhumisen helppouden suhteen, mutta iän mukaan on. Kuolemasta puhuminen on mutkattominta yli 55-vuotiaille suomalaisille.

* Kalevan teettämään kyselytutkimukseen osallistui 1 006 henkilöä. Vastaajajoukko painotettiin 18–74-vuotiasta väestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja kotipaikan mukaan. Tutkimus toteutettiin sähköisesti elokuussa 2014. Kyselyn toteutti Kalevan toimeksiannosta YouGov Finland.

Lisätietoja:

Paula Salonen, toimitusjohtaja, Kaleva, p. 050 424 4280, paula.salonen@mandatumlife.fi

Minna Mikkanen, markkinointijohtaja, Kaleva, p. 050 536 4688, minna.mikkanen@mandatumlife.fi

www.henkivakuutuskuntoon.fi